tonttuilua

Nytku talvi tänne sitte saapui oikeesti, saa välillä hetken miettiä että mikä tässä lajissa olikaan se hienous. Se että saa ajaa kaahaavalla yli-innokkaalla ponilla liian kovaa, kun taivaalta sataa lunta joka tuntuu kuin pieniä kiviä heiteltäisiin ympäri kasvoja. Puhumattakaan jäätyneistä varpaista, nenänpäistä, näpeistä, tai no niin, koko ruumiista...meikäläinen ei ole kerrospukeutumisen ammattilainen. Onneksi tää talvinen treenailu on ennenkin todettu varmaksi keinoksi palata radoille keväällä entistä parempina, joten luotetaan siihen että kyllä tää palkitsee :)

Nellillä on reenailut mennyt ihan mukavasti, tosin se on jäänyt suhteellisen vähälle koska mulla painaa vikat koulujutut, onneksi joululomalla höllää hetkeksi. Lotta on käynyt ratsastelemassa hangessa paljon, Nelli tykkää kovasti kaikenlaisesta mettässä räpiköimisestä! Ajossa Nelli on ollut tavallinen, innokas itsensä.

Mini-herranen taas menee laidasta laitaan, välillä meno on tosi hyvää ja välillä kyllä lenkiltä tullaan ihmetellen kuinka tällä ponilla on ikinä pystynyt menestymään. No mutta, Mini on Mini. Mini lähtee kai parin viikon päästä Vermoon Onnin (Have a Nice Day) seuraksi, sarjaa, tarkkaa ajankohtaa tai muutakaan en tiedä, näin pikkusiskoni vaan ilmoitti kun iskä sille oli ehdottanut starttia. Mini on keksinyt taas kaikenlaista mukavaa, tarhassa ei niin vaan kiinni annakkaan! Ite sitä ykspäivä jahtasin tunnin, kaikki maholliset kauraämpärit ja muut avut seuranani, ja silti oli kyllä tiukassa että sen sieltä ulos sai.. Se on niin ikuinen lapsi :)
Loppuun vielä muutama kuva Killeriltä, kiitos Anniina Pulkkiselle kuvista!