sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Muita poneja vuosien varrelta

Moikka! Tosiaan jatkuvassa kuvien puuutteessa, ja kuitenkin mahottoman kirjoitushimon pauloissa tulin kirjottelemaan tällästä erilaisempaa postausta, eli 3 itselleni merkittävää ponia tässä huiman poniohjastajaurani aikana.

Ricky Simspon, Riki oli mun eka oma treenattava poni. Siihen aikaan tuntu hienolta, kun oli semmonen "oma" poni josta piti ottaa vastuuta. Muistan kun suurinpiirtein itkin äitille jossei Riki saanut sitä pakollista 5 kerran liikutusta viikossa, ja usein se oli viellä että eka ajolenkki, sitten kunnon harjaus ja eikun satula selkään ja kävelyttelemään selästä. Riki opetti mulle paljon poneista, ja olikin hyvä semmonen ensimmäinen poni. Sen kanssa sai olla tarkkana, ja silti vaikka kaiken panostuksensa antoi sen ravilla pitäminen oli joskus lähes mahdotonta. Rikillä ajoin yhteensä 3 starttia, joista vika oli kesällä 2010 kun se oli jo kaverilla treenissä. Riki oli silloin huippuhyvä kuudes, ja teki vikaan starttiinsa uuden ennätyksen. Olisi ollut kiva päästä vielä loppukesästä koittamaan oliko kyse vain ponin hyvästä päivästä, vai oliko poni oikeasti silloin elämänsä kunnossa? Riki oli hetken poissa Kiikusta, ja nyt se tuli takaisin, vaikka se ei ikinä mun oma ollutkaan, niin olin ihan hymy korvissa kun sitä ekaa kertaa pitkän tauon jälkeen taluttelin, ihan mahtipappa!
image
Ruoholan Tähti. Tirri oli mun kaverin poni vielä 2010 syksyllä. Ajoin Tirrillä kilpaa vuoden 2009, hienoin tuloksin. Sofilla ei ollut vielä silloin korttia, joten mä ajoin Tirriä ja treenattiin sitä Sofin kanssa yhdessä. Tirrillä alotettiin aika nollasta, ennätys tais olla jotain 3.20 paikkeilla, siitä sitten syksyyn mennessä oli ennätys 2.58. Tirrillä ajoin kaikki startit rahoille, ja mahtui mukaan vielä 2 voittoa ja 1 kakkonen! Tirrin kanssa oli aina mukava lähteä ravireissuun, se oli niin toimiva ja helppo poni, sekä sen kanssa menestys oli silloin aika varmaa. Tirri on nyt uudessa kodissa, jossa sillä pyörä pyörii hyvin. Oon kyllä semmonen herkkis, syksyllä 2011 kun sen sitten näin en voinut kuin itkeä ja parkua ja poni kattoi että mikä tuol nyt on, niin paljon Tirri meille antoi! Oli mahtava tunne parhaan kaverin kanssa päästä voittajarinkiin ponin kanssa jota yhdessä pikkutytöistä asti kävitte ajamassa ja kamppailitte missä vaiheessa on puolväli ja toinen saa ottaa ohjat.

image Kajsa Kavat. Iskä etti Kaisan yhelle meidän raviponikoululaiselle, joka innostui eka oikein kunnolla. Pian kuitenkin huomasin itse treenaavani ponia, niitten kahden oman lisäksi. Kaisa joutui eka b-ponilähtöön korkeutensa vuoksi, mutta pärjäsi sielläkin ihan hyvin. Shettislähtöön se saatiin sovitettua myöhemmin, silloinkin tuli rahasijoja, mutta ei sen kummempaa pärjäämistä. Kaisa oli oikein tyypillinen tamma, joskus oikea tuittu. Useimmiten se oli kuitenkin mukava ja tosi hyvä raviponi, koskaan sitä ei ihan huipuilleen saatu koska mulla ei tosiaan ollut aikaa reenata sitä niin ahkerasti kuin se olisi ansainnut. Nyt Kaisa asustelee pohjoisessa jossa se on päässyt näyttämään kuinka hyvä se oikeasti onkaan! Vaikka tietenkin harmittaa että Kaisa Kiikusta lähti, on silti hyvä, koska tiedän että ei meillä olisi aikaa ollut reenata sitä ja se olisi jäänyt ihan pullaponiksi. image

tiistai 16. lokakuuta 2012

4-v mestaruus 2012

Moikka! Nää postaukset on nyt jääneet kokonaan starttailuläpätyksiin, mutta sieltä on noin helppo saada kuvia että paremman puutteessa menkööt.

 Sunnuntaina oltiin Nellin kanssa 4-v mestaruudessa Forssassa. Uskoisin monien tietävän miten meillä kävi, mutta tie ei todellakaan ollut kivetön. Mulla ei ollut missään vaiheessa täysin selvää kannattaako Nelliä ilmoittaa sinne, koska se ei ollut erityisen hyvä edellisviikkoisella hiitillä.
Ajattelin kuitenkin että tuleepahan kokemusta, ja osallistutaan nyt kauden päätavoitteeseen.

Sunnuntaiaamuna sitten auto starttaili kohti Forssaan. Kun Forssan keskustan läpi ajeltiin, alkoi mun kädet tärräämään ja hyvä et sain mitää enää sanottua. Kaiken kruunasi kun nerokas pikkusiskoni oli jättänyt mun ajohousut iskän autoon joka sillä hetkellä majaili Helsinki-Vantaan lentokentällä.... Kävin pyytämässä autolähtöharjoitusta, koska oli kyseessä Nellin eka autolähtö, mutta ei sitä järjestetty. Lämmittelyssä Nelli oli tosi outo, pari ekaa kierrosta se vei mua kuin ei ois ennen radalla käyny tai toista hevosta nähny. Viimesimmällä se alko jo tuntumaan paremmalta. Kävelyttelin sitä jonkun 30min ennen lähtöä, jota seurasi monet hyppypomput sekä muut viihdykkeet ja varmistukset että kuski on täysin hereillä. Esittelyssä ja autontaakse kokoontuessa Nelli meni ihan ihme ravia, ja mun päässä pyöri vain että paljonkohan saisin sakkoa jos tästä pois kääntyisin. Lähtöauto kiihdytti, ja seuraava mitä tajusin olikin että oltiin etusuoralla...johdossa?! Pikaset hämmästelyt ja karkuun. Nelli kun saa oikeen vaihteen päälle, ei sitä tarvitse erityisemmin käskeä, pari kertaa näpäytin ettei jää venailemaan muita ja höpöttelin sille mukavia ("hyvä tyttö, just noin, prr prr hyvin menee"). Kun maaliin tultiin ensimmäisinä, ja vain yhden possulaukan kanssa olin ihan äimänä ja huomasin että poskilla oli kamalasti kyyneleitä. Äiti huuteli sieltä jo että laitetaankos loimea, ja uskaltauduttiin kokeilemaan. Niin polleana se sitten saapasteli kunniakierrokselle, vaikka perinteistä hölmöilyä siellä olikin ilmassa. En oikein tiedä olisiko kauden päätavoite paremmin mennä, suomenennätyskin uusittiin Nellin nimiin (2.09) Tämä raviurheilun huippuhetki tulee kyllä palaamaan useasti mieleen, varsinkin silloin kun mietin miksi teen tätä kun huomaan makaavani ojassa kun Nelli on säikähtänyt jotain ufoa, ts. Pyörää. Pilvenmäkeä ei voinut kun kiitellä lähdön järjestelyistä, ja että se ylipäätänsä järjestettiin vaikkei osallistujia ollutkaan kuin 6! Palkinnot oli tosi hyvät, ja niihin oli panostettu. Toivotaan, että muut radat ottaisivat mallia.. Kuia ei tällä kertaa ole kamalasti kun luottokuvaaja iskä oli työmatkalla, mutta onneks Lotta on hyvä hätävara. image image image image image image image